Tassapa rakkaan koirulaisemme Manun tuoreet kuulumiset kuvan kera. Manuhan on siis vaihto-oppilaana Henrin vanhempien Soilen ja Ilarin luona Linnunlahdella Joensuussa. Vaihto-oppilas-puolivuotinen on kuulemamme mukaan lahtenyt oikein kivasti kayntiin. Manu on oppinut menemaan vetamatta hihnassa, kiitos Soilen ja Ilarin ja heidan hankkimien vedonestovaljaiden, joita emme itse saaneet koskaan ostettua. Yksinolo sujuu myoskin erinomaisesti, koiruus lapaisi jopa tulikokeen jaatyaan joulukuusen kanssa kaksin. Yksikaan koriste ei ollut kadonnut.

Manulla on mahtavat tilukset lenkkimaastoinaan, ja poika ottaakin niista kaiken ilon irti. Lumessa peuhaaminen on suosikkiharrastus. Vaihto-oppilasisantaperheen mukaan Manu on ollut paaosin oikein kiltti ja kiva koira, risuja tulee ainoastaan iltavimma-ja haukkukohtauksesta (jonka on jarjestanyt pienesta asti joka ilta), jonka iskiessa Manu lahtee perinteita noudattaen arestiin. Turkki kasvaa kohinalla. Jannittaa jo nyt, minkalainen moppi-rastapaa siella on  vastassa sitten kesalla!

Kiitos Soilelle ja Ilarille Manun hyvasta hoidosta, alati kalvavaa karvakasan ikavaa helpottaa kummasti tieto siita, etta Manulla on kivaa ja hyva olla. Saa nahda, suostuuko nuori herra meidan koiraksi enaa ollenkaan, kunhan se aika koittaa...  Manulle rakkaat terveiset, ja pahoittelut, etta niita lupaamiemme intialaisten narttukoirien kuvia ei ainakaan toistaiseksi ole luvassa. Ovat niin rumia ja kapisia kaikki, ettei toinna kuvaa lahettaa.